Olemme olleet pari viikkoa mökillä Keminmaassa. Elämä on sujunut tosi mallikkaasti Ujon kanssa. Kaikki ihmiset ovat ihastelleet pentua. Yhtenä päivänä kävimme katsomassa harrikkarallin ajoa, missä oli monta sataa pyörää liikkeellä. Pyörät kokoontuivat Kemin sisäsatamaan. Pidin Ujoa sylissä, kun katselin pyöriä. Kun kaikki pyörät oli pysäköity, lähdimme katselmaan niitä tarkemmin. Oli aika hauska, kun monet ihmiset tulivat jututtamaan pentua ja silittämään sitä. Sanoinkin jo joillekin, että pitäisikö minunkin värjätä hiukset tms., jotta karskit harrikkamiehet silittelisivät vähän minuakin :-) Yksi nainen tuli kysymään, että voiko se olla totta, että hän näkee kaksivärisen villakoiran. Varmaankin jäi suunnittelemaan samanlaisen hankintaa itselleenkin.

Mökillä elämä on siis mennyt paljon paremmin, kuin osasin edes kuvitella. Kaikki kolme koiraa ovat sulassa sovussa niin sisällä kuin ulkonakin. Vanhus Lumikki tietenkin komentelee pentua, niinkuin sen pitääkin tehdä. Hely taitaa luulla, että on pennun äiti. Käyttäytyy ainakin samoin. Ohjailee ja opastaa pentua niin hellästi vaikka näyttää välillä aika rajultakin niiden touhu. Koskaan ei Ujo kuitenkaan ole vinkaissut tms. joten ei Hely varmaankaan sitä satuta leikkiessään. Jos Ujo repii Helyä korvista tai muuten hyppii koko ajan kuonolle, niin silloin Hely ärähtää ja Ujo tietää väistää. Minä en juurikaan puutu niiden juttuihin.